Santos sanoi, että jos hän pyysi ihmistä avaamaan laatikon, niin ihminen tekisi täsmälleen samanlaisen asian: yrittäkää käpertyä kahva ensin ennen kuin yrität avata yläreunan. Mutta sen sijaan, että kysyisivät ihmisiltä, Santos kutsui koiralle lavalle yrittää avata laatikon, joka sisälsi palkinnon koiranpennun muodossa. Santos näytti koiran, aivan kuten hän ihmisillekin, miten avata laatikko: Jiggle kahva ja avaa alkuun. Koira tarkkaili tarkkaavaisuutta, mutta kun se oli aika hakea sen hoitoa, se teki oman naurustuksensa ja jättäen huomiotta kahvan, pisti ylhäältä auki nenäänsä. On käynyt ilmi, että kahva ei liity mihinkään laatikkoon eikä sillä ollut mitään tekemistä sen avaamisessa. [10 tapaa pitää mielessäsi terävästi]
Koirat ovat "todella hyviä oppimassa meiltä, mutta ne voivat hauskalla tavalla olla parempia oppimalla meiltä kuin meistä itsestämme", kertoi Live-tiede Santos, kognitiivinen psykologi Yale Universityssä. He ovat "vähemmän irrationaalisia seuraamaan käyttäytymistämme kuin ihmiset ovat."
Ihmiset voivat toisaalta joutua ilmiöksi, jota kutsutaan "yli-jäljittelyksi", Santos sanoi. "Joskus imitämme liikaa, olemme niin alttiita luottaa muihin, että kopioimme sellaiset asiat, joita näemme heidän tekevänsä, vaikka sellaiset asiat, joita muut ihmiset tekevät, eivät ehkä ole niin älykkäitä", Santos sanoi.
Olipa hän opettaa apinoita siitä, kuinka käyttää rahaa tai opettaa Yalen erittäin suosittua kurssia siitä, kuinka olla onnellinen, Santos kaivaa syvälle eläinten kognitioon - ihmisiin sisältyy. "Olemme kehittäneet tämän kognition, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä näitä uskomattomia asioita", kuten luoda kulttuureja ja kehittää teknologioita, Santos sanoi. "Mutta emme ole täydellisiä, kun katsotte todella käyttäytymistämme, meillä on näitä juurtuneita taipumuksia, jotka saattavat johtaa meitä harhaan kaiken aikaa - luulen, että voi olla nöyryyttävää."
Alunperin julkaistu WordsSideKick.com
👉 Koirat eivät koe kaikkein monimutkaisempia tunteita, kuten häpeää, pahansuopuutta tai halveksuntaa, mutta niillä on samat perustunteet kuin ihmisellä: ilo, suru, helpotus, ahdistus ja pelko.
👉 Koiralta saa läheisyyttä, mikä jo itsessään vähentää yksinäisyyden tunnetta. Lisäksi koirasta saa myös tukea toisen ihmisen kohtaamiseen, ja tutustuminen on helpompaa, kun puheenaihe on hihnan päässä. Koira pystyy läsnäolollaan lievittämään surua ja pahaa oloa, usein masennustakin.
👉 Koira aistii viisi perusmakua. Makuaivokuoren sijainnista koiralla ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se on ohimo-, otsa- tai päälakilohkolla. Tuntoaistiin kuuluvat kosketus, paine, kipu, värinä, kylmä ja kuuma. Niiden aistimista koiralla tehostavat tuntokarvat.
👉 Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.
👉 Koirat, kuten muutkin nisäkkäät, tuntevat perustunteita kuten suru, ilo tai pelko. Myös ainakin linnuilla on Paavilaisen mukaan havaittu samankaltaisia tunteita. Koiran kannalta eroa ei ole, katoaako laumasta toinen koira, toisen eläinlajin edustaja vaiko ihminen.
👉 Koska koirien verkkokalvolla on tappeja vain noin 10% ihmisten määrästä, eivät ne nää värejä kuten ihmiset. Koirien värinäköä voisi verrata puna-vihersokeaan ihmiseen. Koirat pystyvät erottamaan vain sini-violetin ja keltaisen sävyjä sekä harmaan eri sävyjä, mutteivät pysyt tunnistamaan vihreää, oranssia ja punaista.
Yaleen kognitiivinen psykologi laurie santos osoittaa, miten koirat voivat joskus olla järkevämpiä kuin ihmisillä.